Elämme tässä ja nyt

[Miranda80]

Tuota olen itsekin ajatellut! Kukaan ei enää  muista numeroita (en itsekään kuin ihan pari tärkeintä ja ennen muistin koko suvun numerot) joten siinäkin suhteessa ollaan riippuvaisia. Monet korvaavat perinteiset kalenterit kommunikaattorilla ja HUPS kuinka käykään kun puhelin hajoaa ja vaatii huoltoa. Back upit on unohdettu ottaa ja aivan kaikki asiat ovat puhelimessa. Pahimmassa tapauksessa käy niin, että huollossakaan ei tietoja enää voida palauttaa ja sitten ollaan vihaisia huoltajalle kun tärketä tiedot hävisi niin kalenterista kuin yhteystiedoista. Muutaman kerran olen tällaiseen tilanteeseen törmännyt ja aikastas hukassa ovat kyseiset ihmiset olleet. Itse luotaan edelleen rehelliseen paperi kalenteriin.

Myös mm.sairaustiedot lääkäreissä sekä pankki tiedot alkavat olemaaan sähköisiä. Mitä jos sähköä ei yhtäkkiä olisikaan saatavana pitkään aikaan (hiukan yliampuva esimerkki ehkä mutta kuitenkin)? Ehdottomasti siis luotetaan liikaa tekniikkaan ajattelematta sitä, että sekin saattaa pettää ja siinä puhutaankin jo isommista jutuista. Ei siis hukata vielä kokonaan muisti nystyröitämme...niillä saattaa vielä olla käyttöä 

[Nea]

Olen innokas teknologian hyödyntäja, mutta voisin hyvinkin elää ilman kännykkää ja nettiä jonkin aikaa - ja yleensä kesälomalla elänkin ainakin ilman nettiä. Teknologia on tuonut paljon helpostusta elämään, kuten edellä jo nettipankeista yms. todettiinkin. Käytän mielelläni näitä hyödyksi ja suosittelen muillekin. Töissä tietokoneen ja puhelimen käyttö on näin asiantuntijatyössä toimistossa pakollista, siitä ei kai pääse eroon millään.

Nykyinen tässä ja nyt -meininki on toki todella tarttuvaa. Erilaiset uutistapahtumat leviävät maailmalle minuuteissa. Kuinka moni kuuli esim. kaksoistornien romahtamisesta vasta seuraavan päivän lehdestä - ainakin jos ei sattunut olemaan erämaassa puhelimen tavoittamattomissa?

[kuningas]

Koko yhteiskunta on tietotekniikan varassa ja mikaan ei toimi, jos verkot kaatuu. Itse kaytan kannykkaa erittain vahan ja tulen toimeen ilmakin. Internet ja sahkoposti ovat valttamattomat.

[Tytti Tättäläinen]

Kännykän olen hankkinut varmaan aivan viimeisten joukossa, lasten kehotuksista pitkin hampain, kun tuli oikein edullinen liittymätarjous. Kännykkä kulkee mukana käsilaukun pohjalla, jos sattuisi perheenjäsenillä tai tuttavilla olemaan jotain oikein tärkeää asiaa, tai siltä varalta että saisin tiedon arvonnan pääpotin voitosta. Itse soittelen kännykällä kännykällisille, lankapuhelimesta toiseen (kun niin tulee halvemmaksi).
Netti sitä vastoin on minulle nykyään tärkeä tiedon hankkimisen väline, osoitteet ja puhelinnumerotkin katson sieltä ensi sijassa. Kilpailut, keskustelut ja uutiset houkuttelevat. Kun en ole työelämässä, on masina päällä aina kun kotona olen. Televisio-ohjelmatkin siinä jäävät kakkoseksi. vain kaikkein kiinnostavimmat ohjelmat katson nenä toosassa kiinni, muuten lähinnä kuuntelen tV:tä ja vilkaisen välillä toisella silmällä, samalla kun surffailen.
Täytyy kai todeta, että olen nettiriippuvainen; olo olisi ainakin alkuun ankea ilman yhteyttä. Tämän olen huomannut, kun yhteys ei ole toiminut joskus viikonloppuna. - Vahinko se tietysti on, että kirjojen ja lehtien lukeminen on minulta jäänyt vähemmälle, ehkä jopa ulkoilu.
Mutta kun toisaalta ajattelen sitä aikaa - toivottavasti kaukaista - jolloin en ehkä enää jaksa paljon liikkua, niin onhan internet silloin aivan korvaamaton henkireikä ja yhteys ulkomaailmaan. Ja voipa sen avulla pitää yhteyttä sukulaisiin, ystäviin ja hengenheimolaisiin ympäri maailmaa. Ei tarvitse olla hetkeäkään yksin!
Tietysti internet tuo tullessaan paljon pahaa, kuten viime aikoina olemme joutuneet kuulemaan.  Onko tullut enemmän hyvää vai pahaa - sen saavat minua viisaammat arvioida.

[adia]

Monista tapahtumista saa ekana tiedon keskustelupalstoilta tai irc-kanavilta. Se ei aina välttämättä paranna tiedon laatua. Mutta on tottunut, että halutessaan saa tietoa heti, ja sille on tullut hieman riippuvaiseksikin. Joskus on terveellistä pitää nettitaukoa.

Kaikki lehdet tuntuvat heti ilmestyessään vanhoilta, enkä tilaa/osta kuin paria tieteellistä ja yhteiskunnallista lehteä, joissa oleva asia ei heti vanhene. Paperilehden käyttöliittymä on mukava

Ilman kännykkää olen mieluusti. Käytän sitä tosi vähän puhumiseen tai tekstaamiseen. Mutta kerraan vuosia sitten olin pakosta kotona ilman nettiä, enkä meinannut hoksata, miten silloin maksut lasketaan. Jossain kai lopulta pystyin maksaa netissä.

Myös reaaliaikainen tiedonsaanti joukkoliikenteen poikkeustilanteista ja muutoksista on tärkeää. Valitettavasti se vain lisää kiireen tuntua elämässä, kun liikkuminen on minuuttien varassa, koska se on mahdollista.

[Nasu]

Netti on kyllä aika tärkeä väline nykypäivänä, monet asiat voi hoitaa sähköpostilla, lukea uutiset, surffailla, etsiä tietoa... Mitenköhän sitä tulikaan toimeen pelkällä tietosanakirjalla ennen

Tulen kuitenkin toimeen ilman kännykkää ja nettiä pitkiäkin aikoja, onhan olemassa vielä sanomalehdet, kirjeet, kirjasto... Mökillä ollessa nauttii, kun vedet pitää kantaa eikä sähköä ole.

Suunnistaa en ole koskaan osannut, joten se taito ei ole pystynyt katoamaankaan Autoillessa käytetään ihan tavallista paperista karttaa, ei mitään navigaattia... öö mikä se olikaan

Yritän pitää elektroniikkahömpötykset mahdollisimman minimissä, muutenkaan en tykkää juuri koneista. Mahdollisuuksien mukaan teen kaiken käsipelillä remonteista lumenaurauksiin. Ja olen mielummin ulkona reippailemassa kuin pelaan urheilupelejä koneella

[Jomppeli]

Internet kuuluu minun joka päivääni, vaikka olen jo 65-vuotias. Internet on ollut minulla jo 5 vuotta. Keskustelen ihmisten kanssa ja luen uutiset. Samalla asioin pankissa ja myös Plussa-sivustolla, josta huomasin tämänkin keskustelukanavan. Hyvä internet!

[Äiteliini]

Meikäläisen elämä on mennyt siihen malliin, että on vaikea elää ilman internetia, sieltä haen ruokaohjeita, sisustusideoita, tietoja tuotteista joita ajattelen ostaa, pankkiasiat hoituu ym.

[Äiteliini]

Milloin ne ruokasivut aukeavat, itse haluaisin tietää onko joukossa joku, joka osaa antaa reseptin "tappaiskeittoon" (sisäelimiä, lihaa, mutta mitä ja miten paljon) ja keisarinkeittoon, keittokirjoista ei löydy

[adia]

Tekniikka kyllä muuttaa ihmisten osaamista. Tästä hassu esimerkki oli, kun kummityttöni pyysi minua kirjoittamaan hänelle jotain tekstiä käsin, koska hänen oli käsketty viedä kouluun näytteeksi "vanhan ajan kirjoitusta". Koomisinta tässä on se, että olen vasta hieman yli 30-vuotias ja tunsin itseni dinosaurukseksi pyynnön takia. Käsin kirjoittamisen taito, ns. kaunokirjoitus on kadonnut lyhyessä ajassa. Ihmiset osaavat kyllä tekstata ja kirjoittaa tikkukirjaimin.

Puhelinnumerot eivät ole toistaiseksi kadonneet ainakaan minun päästäni. Muistamisen tapa vain on muuttunut. Ennen piti muistaa numerosarja, koska valintakiekkopuhelimissa numero pyöritettiin. Nykyisin muistan vain näppäilyn liikeradan eli numero tulee kineettisestä muistista. Samalla tavoin muistan esimerkiksi ovikoodit ja hälytyslaitteiden koodit.

Joskus kyllä tuntuu, että Internet on rapauttanut ihmisten kykyä ajatella. Toisin sanoen se on heikentänyt ongelmanratkaisukykyä. Sen sijaan, että ihmiset miettisivät, mistä kannattaa kysyä ja etsiä tietoa, he menevät suoraan jollekin keskustelupalstalle ja laittavat muut ratkaisemaan puolestaan mitä yksinkertaisimpia asioita.

[pm]

Niin kai sitä ollaa siirtymässä pikkuhiljaa ubiikkimaailmaan, missä sensorit kommunikoivat keskenään. Toisaalta siinä teknohuumassa saattaa joskus terve järki unohtua, vaikkapa että on seinäkarttakin olemassa ja yhteyden virittämisessä saattaa mennä ruokottoman kauan. Mutta jos ajattelee että 18 v sitten oli DOS -pohjainen verkkopankki, mitä tapahtuu jos nykyiset nettipalvelut kehittyvät yhtä voimakkaasti jatkossa?

[Tuija]

Tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa "tässä ja nyt" - tyylisen tietovirrassa kiinni elämisen, mutta yhtä lailla se tekee mahdolliseksi johonkin asiaan palaamisen pitkän ajan päästäkin. Itse esimerkiksi toimitan nettiradio-ohjelmia eli podcasteja, jotka julkaisen verkkoon pysyvästi. Näin joku voi toivottavasti vaikka 10 vuoden kuluttua kuunnella ohjelman ja peilata siinä puhuttua omaan ajatteluunsa. Samoin tämäkin foorumi mahdollistaa asynkronisen viestinnän, foorumin ylläpitäjästä on kiinni, millä aikajänteellä.

Voisinko olla ilman tietokonetta ja kännykkää? Voisin, mutten mielelläni. En mielelläni olisi ilman sähköä ja juoksevaa vettäkään, vesiämpärin kantaminen ja polttopuiden pilkkominen eivät vastaa käsitystäni laadukkaasta tavasta viettää aikaa. Samalla ymmärrän, että joidenkin mielestä sellainen voi olla kivaa. 

[minä]

Helposti voisin elää viikon ilman kännykkää tai nettiä. MEnee usesati päiviä,etten käytä kumpaakaan.Ihmiset tänäpäivänä ovat niin tottuneita siihen,että ollaan aina tavattavissa ja saadaan ajankohtainen tieto heti netin kautta itselle.Kuinka hyvää tekisikään olla ilman tiedotusvälineitä ja kännyköitä pidemmän ajan!

[mariva]

ElämmeKÖ tässä ja nyt? Tahtoisimme mutta emme sittnekään. Ajatukset ovat automaattisesti aina jo vähintäänkin huomisessa tai ensi viikossa, eikä hetkestä nauttimiseen jää ex tempore aikaa arjessa. Hetkessä elämisestä harrastetaan vasta sitten kun se on hyvin organisoitu ja päästään vaikkapa lapsia pakoon kylpyläviikonloppua viettämään. Tuolloinkaan nauttimiselle ei suurta sijaa jää kun huolehditaan sitä mikä nyt jää tekemättä kun täällä ollaan ja mitä ensi viikolla odottaa. Mitäkähän varten meistä on tullut näin hetkettömiä?

[adia]

Median kannalta tässä-ja-nyt on kaksitahoinen ilmiö. Ihmiset vaativat saada kaiken tiedon heti, mutta tiedon tarkistaminen, suodattaminen ja taustoittaminen jäävät vähemmälle. Media voi vastata ihmisten haluun kuulla ja nähdä kaikki välittömästi. Itse kuitenkin uskon, että jalostetulla, hitaammin yleisönsä tavoittavalla tiedolla on tärkeä rooli. Ilman sitä asiat jäävät irti yhteyksistään, jäsentymättömiksi ja jopa sisällöttömiksi.

Mielipiteiden, reaktioiden ja toiminnan edellytyksenä on, että asioilla on jokin sisältö ja merkitys. Jäsentymättömän uustistulvan vyöryessä yli ihmisen on vaikea tehdä päätöksiä ja toimia järkevästi tai tavoitteellisesti.