Elämme tässä ja nyt

[Martti Puohiniemi]

Uuden tieto- ja viestintäteknologian ansiosta kaikki tapahtuu tässä ja nyt. Miten tämä näkyy omassa elämässäsi? Voisitko elää viikon ilman kännykkää? Tai ilman nettiyhteyttä?

[chris]

Voin helposti elää viikon tai kaksi ilman nettiyhteyttä ja kännykkää. Lomalla en yleensä käytä nettiä, joten saatan kesällä olla 4-5 viikkoa ilman nettiyhteyttä.
Ulkomaanmatkoilla en käytä kännykkää, mutta pidän puhelimen mukana varmuuden vuoksi, jos sattuu jotakin yllättävää.
Mielestäni kenenkään ei tarvitse olla jatkuvasti tavoitettavissa.

[Martti Puohiniemi]

Tuo varmasti hyvä periaate ja hienoa, että olet saanut sen toimimaan myös käytännössä. Itse näen päivittäin lukuisia tilanteita, joissa ihmiset ovat uuden teknologian välityksellä lähes jatkuvassa yhteydessä toisiin ihmisiin, tuttuihin ja puolituttuihin ja työkavereihinsa. Vaikka kaikki eivät olekaan Facebookissa tai vastaavissa, tuntuu tällainen reaaliaikainen vuorovaikutus yleistyvän huikeaa vauhtia. Olenkin alkanut miettiä, mihin tämä kehitys johtaa?

[ananas]

Vielä jokunen vuosi sitten minulla ei ollut kotona nettiyhteyttä, ja netin käyttäminen oli varsin satunnaista. Nyt tilanne on toinen, ja kieltämättä välillä huomaa olevansa jopa hieman riippuvainen netistä. Onneksi elämässä tulee aina silloin tällöin jaksoja, jolloin nettiyhteys ei olekaan enää käden ulottuvilla, ja kummasti sitä silloinkin pärjää. Viime kesänä olin kaikkiaan kolmisen viikkoa vailla päivittäistä mahdollisuutta käyttää nettiä, ja kummasti siitäkin selvittiin!

Kännykän kanssa on vähän toinen juttu, tällä hetkellä se on ainoa puhelimeni. Jos vaikka saisin kotiini lankapuhelimen käyttöön viikoksi tai kahdeksi, voisin hyvin luopua myös kännykästä. Yksinasuvana sitä kuitenkin kaipaa jonkinlaista yhteydenpitomahdollisuutta ystäviin.

[iio]

Työelämässä internet ja kännykkä alkavat olla välttämättömiä, jos ei muuten niin ainakin sähköposti ja kännykkä. Kyllähän sitä elää viikon ilman noitakin mutta varmaankin olo vaikeutuu huomattavasti, yksityiselämä sujuisi kuitenkin varmaan pienen sopeutumisen jälkeen edelleen.

Pankissa pitäisi käydä maksamassa laskut, kaupassa voi käydä ilman kännykkääkin, mutta miten pidetään yhteyttä ystäviin, läheisiin ja työkavereihin? Ihmisten välimatkat ovat nykyään usein pidempiä kuin aikaisemmin, bensa tunnetusti maksaa ja kaikilla tuntuu olevan kiire.

[.WeRtY.]

Kyllä kännykkä ja tietokone ainakin arkielämässä ovat välttämättömiä opiskelun ja ihmissuhteiden kannalta. Voisihan se tietysti olla jännittävää kokeilla viikkoa ilman mitään yhteydenpitovälineitä, painua jonnekin metsään ja nauttia vapaudestaan. Tietokonetta ilman pystyisi varmasti olemaan helpommin kuin ilman kännykkää.

[Martti Puohiniemi]

Luoko uusi tekniikka, tietokoneet, matkapuhelimet, ja kaikki muu vastaava sellaisen tunteen, että kaikki tärkeä tieto on saatavilla, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Usein nimittäin elämän tärkeät asiat ja tärkeä tieto löytyvät ihan muualta kuin tietokoneesta tai puhelimesta.

[.WeRtY.]

Luoko uusi tekniikka, tietokoneet, matkapuhelimet, ja kaikki muu vastaava sellaisen tunteen, että kaikki tärkeä tieto on saatavilla, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Usein nimittäin elämän tärkeät asiat ja tärkeä tieto löytyvät ihan muualta kuin tietokoneesta tai puhelimesta.

Kieltämättä tulee aina joskus sellainen tunne. Itse olen ainakin tottunut siihen, että kaiken voi tarkistaa aina netistä, oli sitten kyse säästä tai linja-autoaikatauluista. Tällaista tietoa sieltä ainakin löytyy, mitä on sieltä juuri helppo etsiä. Mutta kyllähän tietysti esim. taidot (eikös sekin ole tiedon osa-alue?), kuten päättelytaidot, sosiaaliset taidot ym. löytyvät ihan omasta päästä, eikä niitä netistä katsota.

Toisaalta onhan sitä ennenkin pärjätty ilman näitä laitteita. Elämä on silloin ollut aika paljon verkkaisampaa ja on jouduttu elämään aika paljon esim. luonnon ehdoilla (er. maaseutu), eikä niinkään itse laadittujen aikataulujen.

[SISSE]

Totta kai sitä haluaisi jättää jälkipolville terveen maailman, mutta toisaalta jos ei myös muista elää tässä ja nyt voi käydä niin ettei olekaan elänyt itselleen ollenkaan vaan vain tuleville polville!

[Martti Puohiniemi]

Ehkä nykyinen "tässä ja nyt" -elämä on erilaista kuin se, mitä ennen kutsuttiin samalla nimellä. Ennen tässä ja nyt -käsite viittasi siihe, että osattiin keskittyä juuri siihen mikä elämässä on tärkeää. Nykyisin "tässä ja nyt" tarkoittaa enemmänkin sitä, että kaikki on saatavissa heti. Oli sitten kyse tiedosta tai tavarasta. Kun lisäksi tiedetään valtavasti siitä, mikä mihinkin vaikuttaa - tai ainakin luullaan, että tiedetään - niin ei ihme, että maailma on täynnä kaikenlaisia uhkakuvia.

Se on suoraan sanoen aika ahdistavaa, jos huoli maapallon tulevaisuudesta painaa päälle, niin ettei muista elää. Usein nykymaailmasta tuntuukin terve järki olevan hukassa kaiken sirpaletiedon keskellä. Onko mahdotonta elää kohtuullisuudessa pysyen? Vai onko kohtuuskin liikaa maapalloa pelastettaessa?

[AF1-0316]

Kaikki on nykyään reaaliajassa se ei ole aina hyväksi. Ihmisiä sanotaan irti heti kun tulokset huononevat ja jopa optioiden takia lopetetaan firmoja, onko järkeä vai ei? Markkinatalous ajaa ihmiset ahdinkoon. Ihmiset ovat nykyään vain välineitä tuloksen tekijöinä. Tilastot näyttävät työllisyyden olevan hyvä, mutta totuus on toinen, koska työt ovat pätkätöitä, joista palkka on usein hyvin pieni, jolla ei tule kunnolla toimeen kukaan. Isokenkäiset ovat vieraantuneet tavallisen kansan elämästä ajaen vain omaa etuaan. Veroalennukset ovat aina prosenttien mukaan mikä sekin suosii aina rikkaita. Kuilu rikkaitten ja köyhien välillä senkun kasvaa, mikä lisää kaikenlaista eripuraa ja eriarvoisuutta.

[aatuuli]

En voi elää nykyään ilman nettiä. Kuulovammaisena on paljon helpompi saada netin kautta tietoa kuin soittamalla. Luovuin lankapuhelimesta muuttaessani uuteen asuntoon. Kännykkä on ollut jo vuosikausia. Ja siitä kiitän erityisen paljon tekstiviestimahdollisuutta. Toivon aina, että jotka yhteyttä haluavat pitää tekisivät sen sähköpostilla tai tekstareilla. 

[Miranda80]

Ilman voi olla mutta helpompaa se toki on niiden kanssa.
Meidän perheeseen ei tule lehtiä joten muunmuassa uutiset luetaan netistä. myös pankki asiat hoituu neissä. On niin paljon helpompaa istahtaa koneen viereen kuin lähteä pitkän työpäivän jälkeen johonkin.

Kannettavaa meillä ei ole joten jos ei olla kotona niin konettakaan ei ole käytettävissä, joten näin ollen esim.kesälomat sujuu leppoisasti rentoutuen. Tosin kotiin tullessa onkin sitten sähköposti ihan tukossa 

Puhelin on yleensä aina mukana ihan jo lasten takia kun ovat pieniä niin jos jotain sattuu on sitten avun hankinta mahdollisuus lähellä.

Voisin kyllä olla ilman kumpaakin kapistusta jonkin aikaa mutta myönnän, etttä jos ne pois otettaisiin niin kyllä niihin niin tottunut on, että saattaisipa ikävä tulla.

Puhelin on kuitenkin sellainen jonka laitan äänettömälle aina silloin kun en ole tavoitettavissa esimerkiksi öisin. Mielestäni aina ei tarvitse olla tavoitettavissa ja tässä hektisessä arjessa jokaisella on oikeus olla joskus aivan rauhassa.

[martti65]

 Omakohtaisesti kokeneena voisin sanoa, että voisin elää ilman internet-yhteyttä kuin kännykkääkin. Tulipaloni seurauksena menettäen siinä kaiken jokunen vuosi sitten olin ilman molempia 3 kuukautta. Toki kaipasin eniten internettiä siksi, että yhteydenpito ulkomaalaisiin ystäviini loppui kuin seinään. Ja ennenkuin joku lohkaisee kirjaston palveluista kuin internet-kahviloista, niin mainitsen painokkaasti, ettei ed. läpikäynyt ajattelekaan ensimmäisenä ko. seikkoja. Ensin on itse selviydyttävä jälkishokista ja aloittaa alusta 

[Martti Puohiniemi]

On selvää, että elämässä on tärkeämpiä asioita kuin internet ja matkapuhelin. Isoissa henkilökohtaisissa katastrofeissa asiat asettuvat aina oikeaan tärkeysjärjestykseen.

Normaalielämässä joskus alkaa kuitenkin tuntua siltä, että tällainen uusi teknologia on jo lähes korvaamatonta. Se huomaa yrittäessään hoitaa melkein mitä tahansa pientä asiaa ilman tällaisia apuvälineitä.

Itselleni on tullut mieleen, että liiallinen luottaminen uuteen tekniikkaan saattaa hukata tärkeitä taitoja.

Kuka enää viitsii painaa puhelinnumeroita muistiinsa, kun ne voi tallettaa puhelimeen?

Käykö vastaava temppu seuraavaksi suunnistustaidolle, kun gps:t yleistyvät?

Onko tällaisista asioista syytä huolestua?